Mitä urheilussa toimivan kannattaisi tietää henkisestä terveydestä ja ennen kaikkea miksi?

Meiltä UTHAsta kysytään usein, mitä tehdä, jos urheilijalla on haasteita oman henkisen hyvinvoinnin kanssa. Urheilupsykologian asiantuntijat taas pohtivat, milloin olisi hyvä lähettää urheilija eteenpäin ja mikä on asia, jonka voisi hoitaa itse. Psykoterapeutit taas toivovat apua siihen, mitä erityiskysymyksiä olisi huomioitava urheilijan psykoterapiasta. Tässä vain muutamia teemoja, joihin toimijat urheilun parissa törmäävät.

Mitä urheilussa toimivan olisi hyvä tietää henkisestä terveydestä?

Urheilussa toimivilla voidaan tarkoittaa urheilijoiden itsensä ja heidän läheisensä lisäksi muun muassa valmentajia ja eri alojen asiantuntijoita, kuten lääkäreitä ja fysioterapeutteja sekä psyykkisiä valmentajia. Urheilussa toimii myös psykoterapeutteja, managereja ja järjestöjen työntekijöitä, kuten toiminnanjohtajia, valmennuspäälliköitä ja urheilutoimenjohtajia.

Kun puhutaan siitä, mitä kunkin tahon tulisi tietää henkisestä terveydestä, sitä voitaisiin lähestyä tiedon merkityksen näkökulmasta. Toisin sanoen, mikä on vähimmäismäärä ja oleellinen määrä tietoa, jota tarvitaan, jotta omassa toimintaympäristössä voi toimia.

Urheilijoiden, heidän läheistensä ja urheiluvalmentajien sekä urheilujärjestön hallinnollisen puolen tulisi tietää, mitä tarkoittaa henkinen pahoinvointi ja miten se voi ilmetä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita syvää ymmärrystä pahoinvoinnin eri tasoista, diagnooseista eikä syyseuraus suhteista. Riittää, kun esimerkiksi valmentaja osaa huomata asioita ja ottaa puheeksi sekä lähettää eteenpäin.

Urheilujohto tarvitsee tietoa siitä, mitkä ovat avunhakemisen kannalta tärkeät perusperiaatteet sekä mitä kriisitilanteissa on hyvä ottaa huomioon. Urheilutoimijoiden ei tarvitse osata arvioida, mitä ja milloin mitäkin tulee tehdä.

Urheilupsykologian asiantuntijan on taas tärkeää ymmärtää, minkälainen oirehdinta voi ennustaa henkisen pahoinvoinnin pahenemista. Hänelle pelkkä yleinen tieto siitä, mitä henkinen hyvinvointi ja pahoinvointi ovat ja miten ne liittyvät sekä eroavat toisistaan, ei riitä. Hänen on uskallettava ja osattava ohjata urheilija avun piiriin matalalla kynnyksellä.

Kliininen urheilupsykologi taas pohtii vastaanotollaan, miten syvästä ja laajasta henkisestä mustelmasta on kyse. Toisin sanoen riittääkö siihen esimerkiksi 5–10 kerran interventio vai olisiko tämän intervention hyvä johtaa psykoterapiaprosessiin.

Psykoterapeutti, joka työskentelee urheilussa, ymmärtää ja osaa yhdessä asiakkaan kanssa pukea sanoiksi oireiden syyseuraussuhteet sekä osaa tehdä niin kutsutun hoito- ja kuntoutussuunnitelman, jotta apua tarvitseva alkaisi voida paremmin. Oman viitekehyksensä turvin hän pyrkii käsitteellistämään, mistä kaikessa kärsimyksessä on kyse ja mikä on niin kutsutusti terapian kohteena. Hänen tulee urheilusta taasen ymmärtää, mitkä asiat ovat urheilukontekstista johtuvia ja mitkä eivät, vaikka niin näyttäisikin hänen mielestään olevan. Lisäksi hänen on ymmärrettävä urheilun erityispiirteet, jotta hän osaa ne huomioida terapiasuhteessa.

Miksi tietoa henkisestä terveydestä tarvitaan?

Urheilijoiden, heidän läheistensä ja urheiluvalmentajien sekä urheilujärjestön hallinnollisen puolen tietämys henkisestä terveydestä ja sen merkityksestä on tärkeää, jotta toimintakulttuuri voidaan rakentaa sellaiseksi, jossa puheeksi ottaminen on helppoa ja avun hakemisen kynnys on matala. Tämä on oikeastaan yksi keskeinen perusperiaate, jotta urheilussa ihminen uskaltaa ilmaista omaa pahoinvointiaan. Asennekulttuuri ja sen muutos hyväksyvään suuntaan edesauttaa jokaisen urheilussa toimivan omaa henkistä hyvinvointia.

Urheilupsykologian asiantuntijan ymmärrys henkisestä terveydestä on tärkeää, jotta hän osaa puuttua eikä tulkitse urheilijan tai valmentajan puhetta ”normaaliksi ja luonnolliseksi urheiluun kuuluvaksi” puheeksi. Näin hänelle tulee työkaluja uskaltaa ottaa esille oman intuition näkökulmasta epäilyjä ja hiljaisia merkkejä. Toisaalta hän tarvitsee ymmärrystä kliinisestä urheilupsykologiasta, jotta hän osaa myös suhteuttaa urheilusta käsin sanottua ja koettua. Hän ei näin tee ongelmaa siellä, missä sitä ei ole.

Kliinikon ja psykoterapeutin tietämys urheilusta ja kliinisestä urheilupsykologiasta on tärkeää, jotta hän ymmärtää urheilun sisäiset vaateet ja altistavat tekijät sekä osaa hyödyntää urheilukontekstin suojaavat tekijät. Tietämyksen avulla hän kykenee myös huomioimaan urheilijan tai valmentajan sen hetken tilanteen ja suhteuttamaan omat interventionsa tilanteen mukaan. Ymmärrys auttaa myös näkemään realistisesti asiakkaan tilanteen niin urheilukontekstin sisällä kuin ulkoapäin katsoen.

Kliininen urheilupsykologia tarjoaa vastauksen kysymyksiin, mitä ja miksi. Mikäli aihe kiinnostaa lisää, UTHAssa alkaa seuraava ”Mieli urheilussa – mitä jokaisen urheilussa toimivan tulisi tietää henkisestä terveydestä - kliinisen urheilupsykologian koulutusohjelma” syyskuussa 2025. Lisätietoja linkin takaa. https://www.utha.fi/event-details/mieli-urheilussa-mita-jokaisen-urheilussa-toimivan-tulee-tietaa-henkisesta-terveydesta

Kirjoittaja Satu Kaski