Mitä mielenterveys tarkoittaa urheilussa?

Tänä vuonna 2026 blogimme käsittelee mielenterveyttä ja siihen liitännäisiä asioita urheilussa. Toivomme, että saatte blogeistamme tietoa, oivalluksia ja uusia avauksia itsellenne urheilun eri toimintakentille.

Toimintavuonna 2026 järjestämme myös webinaareja ja jaamme informaatiota eri some kanavissa mielenterveydestä ja henkisestä hyvinvoinnista urheilussa. Olemme myös joka kuukaudelle pohtineet uuden tulokulman ja näkökulman teemoihin.

Tämä ensimmäinen vuoden blogi toimikoon johdantona koko vuodelle.

Mitä mielenterveys tarkoittaa urheilussa?

Mielenterveydellä on useita eri määritelmiä, joissa tavalla tai toisella korostuu ihmisen kyvykkyys selviytyä eteen tulevista haasteista, kyvykkyys kokea, tehdä työtä ja osallistua yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys kuvastaa hyvinvoinnin tilaa. Tällöin ihminen, huolimatta elämän eteen tuomista ongelmista, näkee omat vahvuutensa ja voimavaransa. Hän osaa myös turvautua toisiin.

Mielenterveys ei ole muuttumaton, vaan siihen vaikuttaa mm. elämäntilanne. Kuorman suuruus, vaativuustekijöiden puskuroimaton vaikutus, jatkuva altistuminen henkistä hyvinvointia haittaaville tekijöille ja riskitekijöiden esiin tulo lisäävät mielenterveysongelmien todennäköisyyttä.

Esimerkiksi urheilija, jolla on urheilun lisäksi työ ja opiskelu, kuorman suuruus on kasvanut. Kun harjoituspaikka on kaukana ja treenit iltamyöhään, vaativuustekijät puskevat läpi. Mikäli urheilija on urheilun parissa yli 20 h/viikko (mitä hän on melko monessa urheilulajissa), hän myös altistuu kyseisen lajin tyypillisille terveyttä vaarantaville tekijöille. Jos riittävän kuvatasoiset kilpailut edellyttävät jatkuvaa matkustelua, pahimmillaan eri aikavyöhykkeille, kasvaa riskitekijöiden määrä. Esimerkin urheilijan olosuhde- ja tilannetekijät aiheuttavat jo sinällään ison haasteen myös henkiselle hyvinvoinnille. Usein riski kasvaa, mitä kauemmin ja mitä laajemmalla alueella edellä mainittujen tekijöiden suhteen urheilija on.

Hyviä kysymyksiä itselle:

-       Miten virittäydyn päivän velvoitteisiin?

-       Miten sallin itselleni levon ja palautumisen?

-       Miten paljon itselläni on aikaa olla yhteydessä toisiin?

-       Miten koen, että pärjään omassa toimintaympäristössäni ilman turhaa suorittamista?

-       Millaisessa tasapainossa arkeni on?

-       Miten pärjään omien eri olotilojen kanssa, esimerkiksi pettymysten tai epävarmuuden kanssa?

-       Miten arjessani löytyy aikaa ”vain olla” tai tehdä just for fun”?

Mikäli vastasit kysymyksiin etupäässä ”hyvin, helposti, paljon” – tyylisesti, olet hyvällä polulla. Mikäli vastauksissasi oli epäröintiä tai alkoi näkyä vivahteita ”heikosti, ei tai huonosti”, voisi olla hyvä pysähtyä ja tarkistaa, mitkä asiat tarvitsevat nyt pysähtymistä ja suunnan muutoksia.

Urheilijoiden ja valmentajien mielenterveydellä on merkitystä. Mielenterveys kuuluu pelikentille, pukukoppiin, työpaikalle ja katsomoon. Mielenterveys on parhaimmillaan yksi keskeinen urheiluorganisaatioiden tuloksellisen toiminnan mittari.

Kirjoittaja Satu Kaski