Hyvinvointi suorituskyvyn pohjalla

Henkinen valmentautuminen urheilussa ja potentiaalin virittäminen taiteessa ovat tärkeitä valmentautumisen ja kehittymisen osa-alueita, kun halutaan menestyä, kehittää suorituskykyä ja omaa potentiaalia. Erilaisten henkisten taitojen kehittäminen ja itseymmärryksen lisääntyminen on tärkeää, jotta itsestään voi saada irti sen, mitä haluaa ja olisi otettavissa korkean vaatimustason maastossa.

Yhtä tärkeää, ellei jopa tärkeämpää, on myös oma hyvinvointi ja sen yhteyden ymmärtäminen osana suorituskykyisyyttä. Hyvinvointia voidaan määritellä monella tapaa, mutta keskiössä lienee aina se, että ihminen kokee ”voivansa hyvin”, ”pärjäävänsä haasteiden kanssa” ja kokee ”toimintakykyisyytensä riittävänä”. Toisin sanoen hänellä on riittävää huokoisuutta, joustavuutta ja säätelykyisyyttä asioiden suhteen, jotka ovat esillä tai aktivoituvat itsestä tai ympäröivästä maastosta. Hän kokee, että hallitsee riittävällä tavalla haasteet ja voi toimia niiden keskellä huolehtien itsestä.

Hyvinvointi on yhteydessä suorituskykyisyyteen. Kun ihminen voi hyvin, hänen on helpompi ”heittäytyä tekemiseen”, ”antaa kaikkensa kilpailu- tai esiintymistilanteessa” ja ”nauttia siitä, mihin energiansa ja aikansa käyttää”. Mielen hyvinvointi on tärkeää ja sitä ei kannata sivuuttaa.

Me tiedämme tutkimuksista, että mielenterveysongelmat voivat piiloutua ja ihminen voi pärjätä hyvinkin pitkälle niin kutsuttujen opittujen selviytymiskeinojensa avulla. Joskus esimerkiksi urheilijoilla piilossa olevat ongelmat tulevat kunnolla esille vasta urheilu-uran jälkeen. Tällöin mieli mustenee ja hyvinvointi heikkenee eikä suorituskykyisyydestä tunnu olevan mitään jäljellä.

Me tiedämme myös, että ihmiset pyrkivät välttämään psykologista kipua mitä moninaisimmin keinoin. Osa näistä keinoista on todella haitallisia eivätkä pitkässä juoksussa tue urheilijan tai taiteilijan tavoitteisiin pääsyä. Esimerkiksi ylisuorittaminen, tunteiden turruttaminen pelaamisella tai extratreenillä ajavat ihmisen mielen ahtaammalle eivätkä tue hyvinvointia eivätkä pitkässä juoksussa myöskään suorituskykyisyyttä.

Me tiedämme myös, että vaikeilta tuntuvia asioita on vaikea kohdata. Varsin inhimillistä. Silti hyvinvoinnin ja suorituskyvyn näkökulmasta olisi tärkeää uskaltaa mennä kohti. Etupäässä se on vaikeaa yksin. Tällöin kannattaa hakea apua matalalla kynnyksellä. Urheiluun ja taiteeseen perehtyneitä psykoterapeutteja ja kliinisen urheilu- ja taiteenpsykologian asiantuntijoita löytyy kyllä. Terveydenhuollon ammattilaisilla on myös tiukat ammattieettiset säännöt ja lainsäädäntö ohjaamassa heidän toimintaansa asiakasturvalliseen suuntaan.

Joskus voi olla hankala tietää, milloin hakea apua ja milloin ei.

Ohessa muutamia kysymyksiä, jotka voivat auttaa sinua hahmottamaan, milloin voisi olla syytä hakeutua ammattilaisen vastaanotolle:

-       Miten hahmotat oman tilanteesi? Toisin sanoen, saatko kiinni, mitä koet, miksi koet niin ja mihin tämä itsessäsi liittyy?

-       Mihin kokemuksesi johtaa? Toisin sanoen, miten toimit, kun huomaat, että ikävältä tuntuva kokemus laukesi päälle? Oletko tyytyväinen siihen, mitä teet? Ovatko ympärillä olevat muut ihmiset tyytyväisiä?

-       Miten edellä mainittu on yhteydessä omaan suorituskykyysi? Toisin sanoen, miten toimit urheilussa tai taiteen parissa? Saatko tehtyä sen, mitä ajattelit?

Esimerkiksi jos vastauksissasi et saa ihan kiinni, mihin kokemuksesi itsessäsi liittyy etkä ole tyytyväinen siihen, mihin tämä johtaa etkä saa tehtyä sitä, mitä ajattelit, tavalla, jolla ajattelit, voisi olla hyvä reflektoida asiaa asiantuntijan kanssa.

Kun tavoitteena on oman potentiaalin käyttöön saaminen halutulla hetkellä, omaan henkiseen hyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomioita. Parhaimmillaan oman hyvinvoinnin edistäminen edistää sivukautta myös suorituskykyisyyttä.

Hae apua ajoissa.

Kirjoittaja Satu Kaski