Urheiluvammat ja psykologinen toipuminen

Liikunta- ja urheiluvammat ovat yleisin tapaturmalaji Suomessa. Aika harvassa on urheilija, joka ei olisi omassa lajissaan kohdannut jonkinlaista pientä tai isoa urheiluvammaa. Se tiedetään, että hyvä, monipuolinen ja osin muuttuva alkuverryttely vähentää urheiluvammoja tehokkaasti. Huolimatta hyvästä lämmittelystä ja valmistautumisesta, vahinkoja voi sattua.

Urheiluvammoista voidaan kuitenkin toipua täysin samalle tasolle kuin missä oli ennen vammaa. Mikäli toipumisessa on haastetta, etupäässä syyt ovat psykologisia.

Urheiluvamma herättää usein monenlaisia tunteita, kuten surua, pelkoa, ahdistusta, mutta joskus myös helpotusta. Mikäli urheilijalle vamma tuo niin kutsutusti kunniakkaan perääntymisen hetkeksi kilpailuareenalta, vamma voi olla iso helpotus. Vamma voi herättää myös huolta tulevasta ja omasta pärjäämisestä. Urheiluvamman yhteydessä voi myös aktivoitua urheilijan henkisen terveyden haasteet ja niihin liittyen itseä ja terveyttä haittaavat selviytymiskeinot ja käyttäytymismallit. Psykologinen toipuminen on yhtä tärkeää kuin fyysinenkin toipuminen.

Urheiluvammaan liittyvässä psykologisessa toipumisessa on oleellista

-  Psykoedukaatio, jonka tarkoituksena on lisätä ymmärrystä vammaan liittyvistä emotionaalisista reaktioista ja toipumisprosessin eri vaiheista.

- Tavoitteiden määrittely, jonka tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa urheilijan hallinnan tunnetta.

-  Sosiaalisen tuen määrittely, jonka tarkoituksena on rakentaa selkeä kartta, kehen urheilija on yhteydessä, milloinkin.

-  Urheilijan omien keinojen kartoitus, jonka tarkoituksena on vahvistaa jo olemassa olevia selviytymisstrategioita, joita urheilijalla on.

-   Kuntoutuspolun käsittely, jonka tarkoituksena on tukea selviytymistä toipumiseen liittyvistä eri vaiheista.

-  Tarvittaessa traumamuistojen käsittely, jonka tarkoituksena henkisen hyvinvoinnin lisäksi tukea suorituskyvyn palautumista.

Psykologinen tuki on oleellista toipumisessa. Valitettavan usein henkinen selviytyminen jää urheilijan omille harteille. Sen tulisi kuulua osana aina vammasta toipumiseen. Psykologisen tuen tarkoitus on auttaa urheilijaa jäsentämään tapahtuma osana omaa elämää, jäsentää sen seuraukset sekä tukea selviytymistä kuntoutusprosessin eri vaiheista. Osana prosessia urheilijan itsesäätelykeinot vahvistuvat ja itseymmärrys lisääntyy. Psykologinen tuki vahvistaa myös urheilijan valmiutta palata takaisin urheilukentille. Joskus tuen keskeinen sisältö voi olla käsitellä vamman aiheuttamia pysyviä seurauksia, kuten uran ennen aikaista loppumista.

Urheiluvamma ja siitä toipuminen edellyttää moniammatillisen tiimin tukea. Valmentaja, lääkäri, fysioterapeutti ja kliininen urheilupsykologi on tärkeä tiimi urheilijan tukena toipumispolulla. Avun tarpeessa oleva ei välttämättä osaa hakea apua, joten sen aktiivinen tarjoaminen on tärkeää. Jokaisessa seurassa ja maajoukkueessa olisi hyvä olla toimintamalli, mitä tehdään, jos joku loukkaantuu. Kriisityö ja toipuvan urheilijan psykologinen tukeminen edistää henkistä hyvinvointia ja toipumista.

Terveydenhuollon tiimi on arvokas tuki urheilija valmentaja parille. Se auttaa jäsentämään asianomaisille, mitä kuntoutusprosessi pitää sisällään. Tiimi arvioi kuntoutusprosessin sen mukaan, mitä on tapahtunut, miten tapahtuma tapahtui, milloin tapahtuma tapahtui ja mitä seuraamuksia sillä on urheilijalle (ja muille osallisille). Itse tapahtuma vaikuttaa myös siihen, esimerkiksi millaista kriisitukea kannattaa antaa ja millaista ei.

Pohdinta kysymyksiä:

-  Keneen otat yhteyttä urheilijan loukkaantumisen jälkeen, kun ensihoito on toteutettu?

-  Miten teillä urheilijan psykologisesta kuntoutusprosessista on huolehdittu?

-  Millainen vakuutusturva teillä on myös psykologiselle toipumis- ja kuntoutusprosessille?

Kuten sanottu, urheiluvammoja voi tulla – oleellista on, miten urheilijan kokonaisvaltaisesta toipumisesta huolehditaan. Kokemuksemme mukaan etupäässä fyysinen kuntoutus hoidetaan mallikkaasti, mikä on hyvä asia. Helposti kuitenkin psykologinen kuntoutus jää urheilijan omaan varaan. Tämä on iso puute ja siihen kannattaa vaikuttaa. Jos psykologinen tuki ja kuntoutusprosessi tuntuu hankalalta järjestää tai on epäselvää, mitä ja miten se tehdään, kysy apua.

Mikäli urheiluvammat ja psykologinen kuntoutusprosessi kiinnostaa enemmän, voit lukea esimerkiksi artikkelista ”Urheilupsykologian merkitys urheiluvammojen kuntoutusprosessissa”, (Arvinen-Barrow, M. & Kaski, S., kirjassa Urheiluvammojen ehkäisy, hoito ja kuntoutus, toim. Pasanen, K. ym., 2021).

Kirjoittaja Satu Kaski