Toimijuus ja sen lisääminen on usein muutoksen kohteena, kun puhutaan psykologisesta työstä. Toimijuus tarkoittaa ihmisen (tai ryhmän) kyvykkyyttä ja mahdollisuutta tehdä itse omaa toimintaa koskevia päätöksiä ja valintoja. Siihen liittyy näkemys omasta itsestä aktiivisena ja osallisena toimijana, jonka toiminnalla on merkitystä ja vaikutusta.
Toimijuuteen liittyy useita erilaisia taitoja, joita voi harjoitella, kuten kykyä reflektoida omaa toimintaa ja taitoa ottaa vastuuta omista päätöksistä sekä kykyä olla yhteydessä itseen ja muihin avoimella ja myötätuntoisella asenteella.
Kun ihmisellä on kärsimystä, hänen voi olla vaikea nähdä ”metsää puilta”. Askeleen ottaminen taaksepäin tai lintuperspektiivistä katsominen ei onnistu, koska psykologinen kipu vie kaiken huomion. Se saa katsomaan asioita yksiviivaisesti ja hedelmättömästi kyseisen kivun läpi. Asioita alkaa märehtiä, toistaen samaa ajattelua ja kokemistapaa. Tämä taas lisää kärsimystä. Noidankehä on valmis. Kun ihminen kärsii, hän ei myöskään kykene pitämään aitoa yhteyttä omaan haavoittuvuuteensa eikä toisiin ihmisiin. Muut alkavat näyttää uhkaavilta, joita vastaan on suojauduttava. Tällainen suojautuminen voi tapahtua monella eri tavalla, kuten välttelemällä, ylikompensoimalla tai alistumalla. Kun muut eivät saa aitoa kontaktia, he reagoivat siihen suojaten itsensä. Näin vuorovaikutusongelma on valmis, mikä lisää kärsimystä.
Vaikka esimerkit ovat karrikoituja, niitä esiintyy paljon. Kun tavoitteena on huippusuoriutuminen, kuten urheilussa ja taiteessa etupäässä on, edellä mainittu toimijuuden puute voi nousta isoksi esteeksi toimintakulttuurissa ja tavoitteiden saavuttamisen suhteen.
Mitä siis tehdä?
Toimijuuden lisääminen on aina hyvä tavoite. Sitä voidaan edistää monella eri tavalla. Muun muassa itsereflektion kehittäminen, realistisen tilannearvion, vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden kehittäminen sekä emotionaalisen yhteyden vahvistaminen itseen ja muihin ovat hyviä tapoja vahvistaa toimijuutta niin yksilöillä kuin ryhmillä.
Itsereflektio vahvistuu, kun ihminen pyrkii astumaan nk. askeleen taakse tai katsomaan lintuperspektiivistä kyseistä tilannetta. Mitä minä koen tässä tilanteessa? Miten tuo toinen tämän kokee? Tällainen taito ei ole helppoa, kun tunteet käyvät kuumina ja psykologinen kipu on päällä. Mutta se kehittyy, kun siihen saa apua ja tukea.
Realistinen tilannearvio on hyvä tehdä aina, kun tuntuu, että toiminnassa on takkuja. Sen tekeminen voi olla hankalaa, jos peili vastaa vääristyneesti. Eli se ei onnistu, jollei itsereflektiotaitoa ole. Hyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi, mitä sivullinen sanoisi, jos näkisi tämän tilanteen. Mikä tässä oli pahinta ja miksi? Vastaisiko kaikki osalliset samalla tavalla?
Vastuullisuus tarkoittaa oman osallisuuden näkemistä. Kukaan ei ole yhteisössä sivustakatsoja. Kaikki vaikuttavat siihen, miten hyvin tai huonosti siellä toimitaan ja voidaan. Hyviä kysymyksiä itselle ovat, mikä on oma rooli? Miten teen itse päätökset? Mikä saa valitsemaan juuri ko. tavan?
Emotionaalinen yhteys itseen on tärkeää. Mikäli on hankalaa olla omien kivuliaidenkin tunteiden kanssa, yhteyttä on hankala pitää. Hyviä kysymyksiä itselle ovat, voinko hyväksyä itseni myös näiden epävarmuuksien ja emotionaalisen kivun keskellä? Voinko olla myötätuntoinen myös sille, miten vaikeaa tämä on?
Emotionaalinen yhteys toiseen on myös tärkeää, muutoin avoimuutta ja aitoa kohtaamista ei saa synnytettyä. Hyviä kysymyksiä ovat, voinko nähdä toisen sellaisena kuin hän on? Voinko nähdä takana olevan haavoittuvuuden ja sen, mikä toisen ydintarve tilanteessa on?
Vastavuoroisuus kehittyy, kun voi puolustaa itseä ilman, että tietoisesti loukkaa toista ja antaa toiselle saman mahdollisuuden. Tilaa ja aikaa tulla kuulluksi. Eli osoittaa, että tajuaa, mistä toinen puhuu. Hyviä kysymyksiä ovat, sainko sen, mitä itse halusin tilanteessa? Saiko toinen sen, mitä halusi?
Tällaisen toimijuuden kehittyminen on mahdollista. Siinä emme ole koskaan valmiita, mutta voimme oppia koko ajan lisää itsestämme ja toimintatavoistamme. Ryhmässä tällainen toimijuus edellyttää ryhmän ohjaajalta paljon viisautta ja malttia, rohkeutta ja uskallusta puuttua.
Toimijuuden kehittämiseen saa myös apua. Usein hyvinvoinnin vahvistamiseen, henkiseen valmentautumiseen ja potentiaalin virittämiseen kuuluukin osana toimijuuden kehittäminen. Asiantuntijan kanssa kehitystyö on helpompaa kuin yksin tai ryhmän sisällä olevien kesken.
Kirjoittaja Satu Kaski
Comentarios