Mitä hyötyä taiteilijalle tai urheilijalle on henkisen terveyden kartoituksesta?

Teemme UTHAssa henkisen terveyden kartoituksia osana kokonaisvaltaista terveystarkastusta (sisältäen fyysisen ja henkisen terveystarkastuksen) sekä erillisinä tarkastuksina. Pyynnöstä avaan tässä blogissa, miksi se on hyödyllistä ja mikä sen merkitys on taiteilijalle ja urheilijalle.

Mitä henkiseen terveystarkastukseen kuuluu?

Meillä henkiseen terveystarkastukseen kuuluu etukäteiskysely, jossa osallistuja itse arvioi erilaisin väittein ja kysymyksin omaan itseen ja vointiinsa liittyviä kysymyksiä. Tällaisia itsearviointilomakkeita hyödynnetään terveydenhuollossa paljon. Niiden vahvuus on siinä, että ihminen saa rauhassa ja itsekseen arvioida omaa vointiaan. Niiden ongelmana taas on, että vastaajana ihminen voi pohtia, millaisen kuvan haluaa antaa itsestään ja toisaalta se, onko ihminen itse ylipäätään kykenevä arvioimaan omaa itseään realistisesti. Tällainen esikysely on kuitenkin hyvä pohja keskustelulle, joka käydään kyselyn jälkeen.

Keskusteluun varataan yleensä aikaa noin 1,5 tuntia. Tässä keskustelussa käymme läpi ennakkokyselyn lisäksi henkisen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta niin toimintatapoja kuin uskomuksia ja käsityksiä omasta itsestä sekä näihin liittyvästä historiasta. Näin saamme syvempää käsitystä taiteilijan ja urheilijan sen hetken tilanteesta. Ajan varaaminen keskustelulle mahdollistaa pysähtymisen tärkeiden asioiden äärelle ja reflektoinnin teemojen alla oleviin asioihin. Palautteessa olemmekin saaneet usein kuulla, että ”en ole aiemmin osannut yhdistää näitä asioita toisiinsa” tai ”olipa tämä hyvä pysähtyminen näiden asioiden äärelle”.

Keskustelun jälkeen asiantuntijapsykologimme tekee yhteenvedon, tulkiten sanottua ja koettua. Tämä yhteenveto annetaan asiakkaalle sekä kirjallisena että suullisena. Palautekeskustelussa peilataan tehtyä ja koettua. Useimmiten urheilijat ja taitelijat ovat kokeneet, että palaute kuvaa sitä, mitä he ovat kokeneet. Palautteeseen annetaan mukaan myös jatkosuositukset ja toimenpide-ehdotukset. Mikäli taiteilija tai urheilija on tekemässä kokonaisvaltaista terveystarkastusta, hän menee tämän jälkeen fyysiseen terveystarkastukseen, jolloin meiltä mukana on suositus tarvittaessa suunnata huomio myös johonkin tiettyyn terveysriskiin, joka on noussut esille.

Mitä hyötyä henkisestä terveystarkastuksesta on?

Terveystarkastus kuuluu ehkäisevään terveydenhuoltoon. Siinä kartoitetaan voimavarat ja potentiaaliset riskitekijät terveyden näkökulmasta. Se on tavallaan sen hetkisen terveyden poikkileikkauskuva, jonka perusteella voidaan ennustaa potentiaalisia tulevaisuuksia.

Kokemuksemme mukaan urheilijat ja taiteilijat ovat hyötyneet todella paljon henkisen terveyden tarkastuksista. Pysähtyminen oman itsen ja hyvinvoinnin kokemuksen äärelle on jo sinänsä vaikuttavaa. Psykologimme kysymykset, jotka pyrkivät hahmottamaan, mistä on kyse ja miksi juuri tuo asia olisi merkityksellinen, saa asiakkaan itsereflektoimaan lisää omaa kokemustaan. Tämä vahvistaa luottamusta omaan kyvykkyyteen ja auttaa tiedostamaan omaa sen hetkistä tilannetta sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tarkastuksen jälkeen olemme myös saaneet pysäytettyä potentiaalisia vammakierteitä, kun riskitekijöiden aktivoituminen on huomattu ajoissa.

Muusikkoliiton Scala-hankkeessa meillä oli mahdollisuus tehdä pienimuotoinen tutkimus. Kukin henkisen terveyden kartoitukseen osallistuja vastasi etukäteiskyselyyn ja jälkikäteiskyselyyn. Totesimme, että kartoituksen jälkeen henkisen hyvinvoinnin kokemus nousi ja pahoinvoinnin kokemus laski. Lisäksi tietoisuus henkisen hyvinvoinnin vaikutuksesta suorituskykyisyyteen kasvoi.

Vaikka terveystarkastuksen tarkoitus on kartoittaa ja tarkistaa nimensä mukaisesti sen hetkinen terveystilanne, se näyttäisi toimivan myös interventioina lisäten tietoisuutta ja kokemusta siitä, mitkä asiat kannattelevat itseä ja mitkä voivat toimia riskitekijöitä. Sen lisäksi se voi parhaimmillaan toimia ennakoivana työkaluna siihen, mitkä asiat ovat niin kutsuttuja hiljaisia merkkejä, jotka voivat johtaa henkisen hyvinvoinnin ja terveyden alenemiseen.

Kirjoittaja Satu Kaski