Urheilijoiden henkinen terveydenhuolto

Kartoitukset, suunnitelmat ja toteutukset urheilijoille ja taiteilijoille

Henkisestä terveydestä tai mielenterveydestä puhuminen ei perinteisesti ole kuulunut urheilun eikä taiteen eetokseen. Tänä päivänä kuitenkin tiedämme, ettei taide, saati urheilu suojaa henkiseen terveyteen liittyviltä haasteilta. Urheilijaa ja taiteilijaa voidaan tukea ja auttaa.

Urheilijoiden ja taiteilijoiden henkisen terveyden asema UTHA tekee pioneerityötä Suomessa urheilijoiden, lopettaneiden urheilijoiden sekä eri alojen taiteilijoiden henkisen terveyden edistämiseksi. Toimintamme on moniammatillista ja teemme asiakkaillemme henkisen terveyden kartoituksia, hoitosuunnitelmia sekä toteutamme niitä hoidollisen ja psykoterapeuttisen lähestymistavan kautta.

Urheilijaa ja taiteilijaa edesauttaa, kun hän on tietoinen omista henkistä terveyttä suojaavista tekijöistä kuten myös sitä kuormittavista riskitekijöistä. Varhainen tunnistaminen sekä nopeat toimenpiteet ennaltaehkäisevät ongelmien syntymistä ja kumuloitumista.

Meihin voit olla yhteydessä, mikäli olet kiinnostunut omasta tai yhteisösi ja organisaatiosi henkisen terveyden tilasta. Meidän kanssamme voit myös tehdä työterveyspsykologiseen työhön liittyvän yhteistyösopimuksen. Autamme mielellämme kaikissa kysymyksissä, niin henkisen terveyden edistämiseen kuin psyykkiseen oireiluun liittyvissä tilanteissa.

Henkinen terveys urheilussa ja taiteessa

Henkinen terveys on suorituskyvyn perusta siinä missä fyysinen terveys. Urheilijan ja taiteilijan henkinen terveys tarkoittaa mielenterveyden, hyvinvoinnin ja henkisen suorituskyvyn kokonaisuutta.

Kansanvälisen tutkimusnäytön mukaan yli joka kolmas urheilija kärsii urallaan henkisen terveyden ongelmista. Myös lopettaneista urheilijoista on julkaistu tutkimustuloksia, jotka kertovat henkisen terveydenhuollon tarpeesta uran jälkeen. Suomessa tilanne on samansuuntainen.

Kliinisen kokemuksemme mukaan sekä taiteen että urheilun puolella esiintyy mielenterveyden ongelmia. Tällaisia ovat mm. riippuvuudet, ahdistus-, masennus-, pakko- ja paniikkioireilu, henkiset ylikuormitustilat ja eri asteiset syömishäiriöt. Oireilu voi näkyä vääristyneinä käsityksinä itsestä ja kyvyistä, tunnekokemusten puutteena tai ylireagointeina tapahtumiin nähden. Yhtä lailla oireilu voi ilmentyä puutteellisena rauhoittumiskykynä tai levottomuutena. Ehkä selkein tarttumapinta on käyttäytymisen muutokset, esimerkiksi eristäytyminen, poikkeava aktiivisuus tai ylilyönnit. Liiallinen vaativuus ja jatkuva riittämättömyyden tunne voivat ruokkia ja ylläpitää oireilua. Eikä ole harvinaista sekään, että henkisestä pahoinvoinnista kärsivä taiteilija/urheilija hoitaa itseään ylimääräisen ja liiallisen harjoittelun avulla tai pakonomaisen toistamisen keinoin.

Harva ihminen on niin onnekas, etteikö joutuisi kohtaamaan tuskallisia kokemuksia elämänsä aikana. Henkinen kärsimys on kuitenkin turhaa. Siihen voi saada apua. Meillä on kokemusta urheilijoiden kanssa työskentelystä urheilu- ja taiteenpsykologian, psykoterapian ja mielenterveyden osa-alueilla. Tarjoamme urheilijoille ja taiteilijoille sekä huippu-suorituksen parissa työskenteleville ammattilaisille moniammatillista osaamista henkisen terveyden edistämiseksi.

Henkisen terveyden kartoitus

Esimerkki urheilijan henkisen terveyden kartoituksen sisällöstä:

Teemme taiteilijoiden ja urheilijoiden henkisen terveyden kartoituksia. Kartoituksen tarkoituksena on saada mahdollisimman laaja ja kokonaisvaltainen käsitys urheilijan/taiteilijan henkisen terveyden tilasta. Sillä saadaan tärkeää informaatiota nykyhetkeen vaikuttavien asioiden taustoista sekä mitkä tekijät suojaavat tai toisaalta ilmenevät riskitekijöinä henkisen terveyden alueella. Kartoituksessa käydään läpi henkiseen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä monesta eri näkökulmasta sen eri tasolla:

1. suorituskyky, 2. hyvinvointi, 3. mielenterveys.

Kartoitukseen kuuluu esitäytettävä henkisen terveyden kyselylomake, kliiniseen taiteen ja urheilupsykologiaan perehtyneen psykologin kliiniset haastattelut. Aikaa kartoitukseen kuluu muutama tunti, ja sen lisäksi varataan aika myös palautekeskustelulle.

Kerätyn informaation pohjalta teemme suunnitelman, joka käydään urheilijan/taiteilijan kanssa läpi suullisesti. Kartoitukseen osallistuja saa palauteen myös kirjallisesti (lausunto). Kartoituksen ja palautekeskustelun jälkeen edetään hoitosuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin. Urheilija/taiteilija voi kartoituksen pohjalta jatkaa hoitosuunnitelman toteuttamista meidän kanssamme tai hän voi hakeutua haluamansa terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle, jolle voimme toimittaa lausunnon sekä tarvittaessa käydä hoitoneuvottelun. Annamme urheilijan/taiteilijan luvalla palautteen myös esimerkiksi urheilijan valmentajalle ja voimme käydä valmentajien tai muiden urheilijan/taiteilijan lähipiiriin kuuluvien henkilöiden kanssa neuvotteluita osallistujan suorituskykyyn ja henkiseen terveydentilaan liittyen. Nämä sovitaan erikseen ja toteutetaan urheilijan/taiteilijan toiveiden mukaisesti.

Asiakaspalautetta:

Asiakkaamme ”suosittelevat kartoitusta muillekin urheilijoille ja taiteilijoille”. Kartoitus ”on auttanut ymmärtämään fyysisen kuormituksen yhteydestä henkiseen hyvinvointiin” ja ”valmentaja/auttajataho sai apua selvityksestä auttaakseen minua eteenpäin”.

Kriisit ja traumat

Traumaattisella kriisillä tarkoitetaan kokemusta tai tapahtumaa, jossa psyykkinen sietokyky ylittyy. Tällaisia voivat olla elämän yllättävät kriisitilanteet tai käännekohdat, kuten avioero, kuolemantapaukset tai muut yllättävät ja ennakoimattomat tilanteet. Urheilussa ja taiteessa tällaisia voivat olla muun muassa loukkaantumiset, äkillinen uran päättyminen, pahat epäonnistumiset tai niin kutsut läheltä piti -tilanteet, joista selvisi säikähdyksellä. Erittäin vahva psyykkinen lainalaisuus on, että me ihmiset emme psyykkisesti reagoi vain siihen, mitä todella tapahtui, vaan myös siihen, mitä olisi voinut tapahtua.

On hyvä muistaa, että ihmisen elämässä on myös kehityksellisiä kriisejä sekä muita kriittisiä taitekohtia, jotka voivat kuormittaa ja aiheuttaa stressiä tai henkistä kärsimystä. Tällaisia ovat esimerkiksi muutto toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan ja kulttuuriin, perhetilanteen muutokset ja joissain tapauksissa uuden elämänvaiheen alkaminen tai päättyminen. Urheilussa vastaavia tilanteita voivat olla esimerkiksi valmentajan, seuran tai joukkueen vaihdokset ja sopimusneuvottelut. Taiteilijoilla vastaavia tilanteita voivat olla muun muassa taloudellisiin rakenteisiin liittyvät epävarmuustekijät sekä siirtyminen uran jälkeiseen elämään, vaikka se tapahtuisikin suunnitellusti.

Kriisin tai trauman kokeneen ihmisen psykosomaattiset reaktiot voivat aktivoitua, vaikka itse tapahtumasta olisi kulunut jo aikaa. Urheilussa ja taiteessa esimerkiksi esiintymis- tai kilpailutilanteessa tai kovan kuormituksen alaisena tietynlaiset äänet, yksittäiset sanat tai tilanteet voivat laukaista kehollisen tai kokemuksellisen reaktion, mikä estää normaalisuorituksen.

Traumaattisen tapahtuman vaikutukset ovat usein tiedostamattomia. Joskus ihminen tiedostamattaan ohjautuu kerrasta toiseen itselle vahingollisiin ja traumatisoiviin tilanteisiin. Tällainen niin kutsuttu trauman toistopakko ei ole harvinainen ilmiö urheilussa ja taiteessa. Koska keho muistaa kokemuksen, sen vaikutukset näkyvät väistämättä myös suorituksessa. Tällaisessa tilanteessa urheilija tai taiteilija voi itsekin olla hämmentynyt, kun suoritus ei onnistu tai suorituskyky on normaalia alhaisempi. Kriisi- ja traumahoidon tavoitteena on saada tapahtuma/tapahtumat tietoiseksi, kokemukselliseksi ja levolliseksi osaksi omaa itseä niin, että tapahtumaa voi ajatella, tai olla ajattelematta, ilman voimakkaita reaktioita. Hoidon tavoitteena on myös henkisen sitkeyden, resilienssin, sekä itseluottamuksen vahvistuminen.

Tutkimusten mukaan äkillisistä, traumaattisista kriiseistä 2/3 selviytyy omien sosiaalisten verkostojen avulla, ja 1/3 ei selviydy ilman apua. Traumaattisiin kriisitilanteisiin liittyy myös keskeisesti psyykkisen puolustusmekaniikan aktivoituminen. Ihminen saattaa kieltää tapahtumat, eristää tunteensa eikä kykene tunnistamaan omaa avun tarvettaan. Urheilija tai taiteilijakin voi todeta: ”Ei tässä mitään, kyllä minä pärjään”. Sen vuoksi kriisi- ja traumatilanteissa aktiivinen psyykkisen ensiavun tarjoaminen on tärkeää.

Meihin voi olla yhteydessä kaikissa urheilijan ja taiteilijan elämään liittyvissä akuuteissa ja kriisiytyneissä tilanteissa. Pyrimme kartoittamaan, tekemään hoidon tarpeen arvion sekä hoitosuunnitelman mahdollisimman nopealla aikataululla. Toimintaperiaatteisiimme kuuluu myös automaattinen yhteydenpito ja psyykkinen ensiapuvalmius sopimusasiakkaillemme ja -kumppaneille juuri edellä kuvattuja tilanteita varten.

© Copyright 2021 Utha Oy - All Rights Reserved