top of page

Haitallinen esiintymis- ja kilpailujännitys

Kun ihminen haluaa onnistua jossain kokemassaan ainutlaatuisessa yksittäisessä tilanteessa, se voi jännittää. Suoritukseen liittyvä jännitys on varsin inhimillistä ja luonnollista. Halu onnistua ja antaa parastaan voi luoda paineita, jolloin keho ja mieli virittäytyy tavalla, joka tuntuu jännityksenä kehossa. Sekä esittävässä taiteessa että urheilussa suoritukseen, esiintymiseen ja kilpailemiseen liittyvä jännitys on aina jollain tavalla läsnä.

Joskus tämä jännitys on liiallista. Se tuntuu ikävältä ja vie huomion oleellisesta. Haitallinen jännitys on siis epämiellyttäväksi tulkittu kehollinen tuntemus (esimerkiksi jalat tuntuvat heikoilta tai ääni vapisee), ajatusmalli (älä mokaa) ja tunnetila (ahdistus ja epävarmuus). Tilanne muodostuu usein ongelmalliseksi , koska urheilijan tai taiteilijan huomio kiinnittyy potentiaalisiin mielen sisäisiin tai ulkopuolisiin vaaratekijöihin. Näin taiteilija tai urheilija alkaa tarkkailla niitä tietolähteitä, jotka tukevat kyseessä olevan vaaran olemassaoloa. Esimerkiksi taiteilija voi tarkkailla tuomareiden ilmeitä ja eleitä tai urheilija yleisön kommentteja. Yhtä lailla huomio voi kiinnittyä sisäisiin fysiologisiin tuntemuksiin. Kun tällainen prosessi käynnistyy, sitä voi olla hankala pysäyttää. Vaaratekijät yli tulkitaan ja itse tekeminen vaikeutuu. Haitallinen suoritukseen liittyvä jännitys on siis aina subjektiivinen olotila, jossa mieli operoi kahdella tasolla. Toisaalta taiteilija tai urheilija pyrkii keskittymään itse tekemiseen ja toisaalta hän pyrkii työstämään näitä haitallisia mieleen tunkeutuvia ajatuksia ja mielikuvia.

Esiintymiseen tai kilpailutilanteeseen liittyvä haitallinen jännitys saa etupäässä aikaan alisuoriutumisen. Tällöin suoritus ei ole sitä, mitä oli harjoitellut. Se voi olla varovaista tai virhealtista. Olo- ja tunnetila voi jälkikäteen olla häpeän täyttämä. Mielessä voi olla vahva epäily omasta pystyvyydestä. Tällainen mielenmaasto vahvistaa usein itse itseään: seuraavalla kerralla nämä ennakkokäsitykset pitävät huolen, että ihminen odottaa samanlaisen tilanteen toistuvan ja tulkitsee pienetkin vihjeet toisintona, mikä alkaa näkyä itse tekemisessä. Kierre on valmis. Haitallinen suoritukseen liittyvä jännitys kasvaa. Ongelmallista tämä on myös siksi, että ihminen ei huomaa omaa potentiaaliaan eikä resurssejaan: hän huomaa vain oman haavoittuvuuden. Pahimmillaan haitallinen kilpailujännitys kapeuttaa ihmisen mahdollisuutta kasvaa ja kehittyä.

Henkisen valmentautumisen yksi keskeinen teema on jollain tavalla käsitellä suoritukseen, esiintymiseen ja kilpailuihin liittyvää jännitystä. Jännityksen säätelyä voidaan harjoitella monella eri tavalla: tutustuen tunnekokemukseen ja hyväksyen se osana ihmisyyttä, hakien näkökulman muutosta, harjoittaen huomion suuntaamista oleellisiin asioihin, huolimatta koetusta tai hakien esimerkiksi mielikuvien avulla toisenlaista kokemusta. Etupäässä edellä mainituista on iso apu taiteilijalle ja urheilijalle. Jos edellä mainittu taitoharjoittelu ei auta tai riitä, oletettavasti haitallisen jännityksen taustalla on kokemuksellisten ydinuskomusten aktivoituminen. Se edellyttää usein terapeuttisen intervention.   



28 views0 comments

Recent Posts

See All

댓글


bottom of page